Pakko avautua asiasta, joka ärsyttää mua nyt ja aina; Ihmisissä se, että ei voi sanoa asioita suoraan ja vihjaillaan niitä näitä.
Miten se voi oikeasti olla joillekin niin haastavaa? Onko se vaan sitä, että pelätään, että toinen suuttuisi? Ei kehdata sanoa ei tai asiaa suoraan päin naamaa? Halutaan miellyttää toista? Vähiten minua kiinnostaa tekosyyt. Miksi pitäisi ladella tekosyitä? Todella monista tekosyistä paistaa vaan valhe läpi ja se, että ne on todellakin TEKOsyitä. Suurinosa taitaa kuitenkin olla ihan oikeitakin syitä, mutta ei siltikään välttämättä kiinnosta. Jossei se keskustelun toinen osapuoli ymmärrä, niin se on hänen ongelma, ei sen, joka kieltäytyy tai on eri mieltä. Jos oikeasti osaa vaan ajatella omalla päällään, niin henkilö, joka sanoo ei tai on eri mieltä, niin ei ehkä kuitenkaan ole läpeensä paha, joka haluaa vaan ilkeyttään kieltäytyä ja olla kaikesta toista mieltä. Ehkäpä hänellä on oikeasti muuta puuhaa, jonka takia joutuu kieltäytymään jostain asiasta. Ja vaikka ei olisikaan mitään muuta tekemistä, niin saa sanoa ei. Ketään ei tarvitse miellyttää. Mutta mielistelyä ei ole se, että auttaa toista. Siitähän saa itsekkin hyvän mielen. Mutta, jos olisi itsellään joku este tai ei, niin ei tarvitse mihinkään suostua ja sen syyn voi pitää itsellään hyvällä omatunnolla. Siinä vaiheessa pallo on sillä toisella henkilöllä ja hän saa tulkita asian miten tulkitseekaan.
On ihan okei jäädä kotiin kavereiden bileistä ja työpaikan virkistyspäivästä. Myös silloinkin, kun ei ole mitään tekemistä. Siitä ei voi nimitellä itsekkäästi. Kaikki on oman elämänsä kunkkuja, siitä saa muut miettiä mitä haluavat. Itselleen ei tarvitse aiheuttaa pahaa mieltä siitä, että on "pakko" miellyttää muita. Kukaan ei ole velvollinen selittämään elämäänsä kenellekkään. Virkavalta on asia erikseen.
Ihmetyttää myös suuresti ne, jotka vetävät toisen suoraan puhumisesta, jossa ei ole mitään tekosyitä saneltuna, niin herneen nenään.
Tässä pari esimerkkiä tilanteista, joita tarkoitan.
- Kun kysytään jotain asiaa, vaikkapa "nähtäisiinkö huomenna illalla?" Vastaus:
"Mulla on kyl kaikkee muuta ja nään sitä ja tätä ja tota". Minua ei voisi oikeasti vähempää kiinnostaa. Tollainen vastaus ei ole mikään vastaus kysymykseeni. Usein päässäni surisee tällaisien vastauksien kohalla. Ja mitäs tohon pitää sitten sanoa itse? "Joo eli ei vai joo?" Henkilö selvästikin haluaisi, että vastaus olisi "Joo, siis mä ymmärrän! Sul on kauheasti kaikkee, etkä voi nähä! Yritän joskus uusiksi, heips!!" Ärsyttää, kun OLETETAAN, että tollaisesta mongerruksesta saataisiin jotain tolkkua. Minua kiinnostaa syyt vasta siinä vaiheessa, kun itse niitä kysyn ja silloinkaan niitä ei ole pakko kertoa, se sopii ihan hyvin.
- Kun kysytään jotain, mihin toinen ei halua vastata, niin sitten se ei halua vastata. Ei pidä ottaa itseensä. On myös fine sanoa suoraan, ettei halua puhua asiasta.
- Se kun ollaan jossain kylässä ja sieltä se emäntä tai isäntä aka kaveri tai tuttu rupeaa vihjailemaan, että "kohta on suihkun aika jajajaja mummikin tulee käymään". Tajuan joka kerta, että silloin pitäisi kohta lähteä menemään, mutta entä, jos en oikeasti ymmärtäisi tai esittäisin, että en ymmärrä. Mitäs sitten tapahtuisi? Jäisimme odottamaan nukahtamista sohvalle? Sanokaa tässäkin vaan suoraan, että "pai pai, kohta pitää alkaa lähtemään." Jos joku luulee, että tosta suuttuu, niin miten se voisi olla ensinäkään mahdollista?? Eihän tollaisesta voi suuttua, eihän. Tietenkin pitää itse miettiä, milloin on korkea aika lähteä, ei siitä tarvitse erikseen kenenkään sanoa. Mutta entäs sitten, jossei itsestä vielä silloin oikeasti tunnu siltä, että nyt kuuluisi hyvissä ajoin lähteä. Pitääkin joskus varmaan itse testata tällaista, että jään jonkun vihjailijan kotiin maleksimaan niin pitkään, ennen kuin mielestäni on kotiinmenoaika.
Oman pään mukaan meneminen ei ole epäkohteliasta, ihmiset hyvät! Törkeä ei saa olla tarkoituksella. Kohteliaasti voi ilmaista kieltäytymisensä tai mielipiteensä jne. "Ei onnistu tänään, toiseen kertaan sitten." tms. Eikä tyylillä "EI!" ja luuri kiinni. Edelleenkin, joku saattaa kasvattaa pattia otsassa silloinkin, kun on itse erittäin kohtelias, mutta ei ole oma ongelma se.
Olkaa omia itsejänne, pärjäätte sillälailla parhaiten ja teitä arvostetaan silloin eniten!
Hyvää päivän jatkoa!
